Ekometsätalouden Liitolta tutkimuspyyntö Helsinki-Komissiolle
Suo-ojitukset Itämeren pahoinvoinnin keskeinen tekijä?
Ekometsätalouden Liitto on jättänyt Suomen hallitukselle ja Itämeren tilaa valvovalle Helsinki-Komissiolle selvityspyynnön metsätalouden vaikutuksista Itämeren ja Suomen sisävesistöjen tilaan.
Lähtökohtana selvityspyynnölle on arvio siitä, että Suomen ojitetuilta turvemailta virtaamaan lähtenyt hienojakoinen, liukoinen humus on aiheuttanut pohjavesien happikatoa ja käynnistänyt ns. sisäisen kuormituksen. Sisäinen kuormitus syntyy kun hapettomissa oloissa
pohjasedimentistä alkaa liueta veteen rehevöitymistä aiheuttavaa fosforia. Arvioiden mukaan sisäinen kuormitus esimerkiksi Suomen lahdella on moninkertainen rannoilta ja joista tulevaan fosforikuormitukseen nähden.
Suomen turvemaita on ojitettu yli 5 miljoonan hehtaarin alueella ja lisäksi ravinne- ja humuspäästöjä on lähtenyt yli 10 miljoonan hehtaarin alalla tehdyistä avohakkuista ja maanmuokkauksista. Ekometsätalouden Liitto arvioi, että näillä luontaista vesitaloutta mullistaneilla toimilla voi olla ratkaiseva merkitys rehevöitymisongelmien syntymisessä. -Kun lasketaan eri tahojen fosforipäästöjä olisi laskettava myös se päästö joka aiheutetaan välillisesti laskemall
happea kuluttavia eloperäisiä aineita vesistöihin. Näyttää siltä että, näin laskien metsätalous olisikin keskeisin rehevöitymistä aiheuttava tekijä, arvioi liiton tiedottaja puutteita päästövertailuissa.
-Tämä käytäntö ei ole reilu, kun vertaillaan erilaisten toimintojen vastuuta vesistöjen tilasta. Tiedossa on monia leväkukintojen vaivaamia järviä, joiden rannoilla ei ole maataloutta tai asusutusta juuri lainkaan, toteaa Ekometsätalouden Liiton puheenjohtaja
Riitta Wahlström.
Kirjelmässään Suomen hallitukselle ja Itämerikomissiolle Ekometsätalouden Liitto vaatiin riippumattoman kansainvälisen tutkijaryhmän perustamista selvittämään metsätaloustoimien vaikutusta Itämeren tilaan.
-Yksi syy vähäiseen tietoon ja huomioon on siinä, että soiden ojitusta on pidetty Suomessa sankaritarinana ja metsäntutkimuksen kentällä ei ole ollut suotavaa lähteä selvittelemään toimien negatiivisia vaikutuksia, perustelee liiton varapuheenjohtaja professori Erkki Lähde riippumattoman kansainvälisen tutkimuksen tarvetta.
Uudistusojitukset riski vesistöille
Metsätalouden aiheuttamat humuspäästöt aiheuttavat liiton arvion mukaan vesistöissä ongelmia pitkään, mutta uusi uhka ovat meneillään olevat soiden uudistusojitukset. Uudistusojituksissa lähtevä humuspäästö on lähes samaa luokkaa kuin ensimmäisissä ojituksissa.
On väitetty että ojistusjärjestelyillä voitaisiin estää päästöt vesistöihin ja tämä voi pitää paikkansa muulloin paitsi tulvahuippujen aikaan. Näissä valtavissa vesimassoissa lähtevät liikkeelle suurimmat päästöt ja niitä eivät saostusaltaat pidättele.
Kirjelmässään liitto vaatii uudistusojituksista pidättäytymistä ennenkuin selvitykset ojitusten vaikutuksista on tehty. -On toimittava varovaisuusperiaatteen ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaan.
Mikään maa ei voi käyttää luonnonvarojaan tavalla, joka aiheuttaa vahinkoa yhteisille merialueille, toteaa liiton hallituksen
jäsen, lakimies Mikko Vartiainen
Liitto vaatii myös avohakkuista ja maanmuokkauksista pidättäytymistä alueilla joissa huuhtoutumisriskit ovat suuria.
Liitteet:
-Kirjelmä Itämerikomissiolle
-Pekka Viherän laskelma ojitusten vaikutuksista happikatoon ja fosforikuormitukseen
-videohaastattelu Pekka Viherästä
http://video.elonmerkki.net/itamerivideo.mp4
Lisätietoja:
Ekometsätalouden Liitto http://mehta.fi
Hannu Hyvönen
hannu@elonmerkki.net
p. 0408317733
Pekka Viherä
pekvih@dnainternet.net
Request for Helcom here
Article by Pekka Viherä here